Putous, Virran voima, Valon lähde, Tuonelan virta. Myyrmäen Virtatalossa on näyttävästi esillä kotimaista taidetta. Palkitun tekstiilitaiteilija Kirsti Rantasen ja modernia kuvanveistotaidetta uudistaneen Raimo Utriaisen vaikuttavat työt on suunniteltu varta vasten Virtataloon. Kiinteistön uusimpana hankintana on kuvanveistäjä Pekka Pitkäsen Kalevala-vaikutteinen teos.
Taide työtiloissa inspiroi ja kannustaa luovaan ajatteluun. Virtatalossa taide on alusta alkaen nostettu vahvasti esille. Valittujen teosten teemat kuvastavat energian eri muotoja, ja teokset ovat olleet tärkeässä roolissa alun perin Imatran Voiman pääkonttoriksi rakennetun kiinteistön identiteetin rakentajina.
Heti pääaulassa tulijaa tervehtii kotimaisen abstraktin kuvanveiston uranuurtajan, Raimo Utriaisen, 17 metriä korkea säleveistos Putous vuodelta 1987. Teemaa jatkaa muutaman askeleen päässä soliseva, Imatran koskesta inspiraationsa ammentanut vesiputous.
Veden liikkeet ja aaltomaiset vaikutteet näkyvät myös ravintolasalissa ja ravintolakabinetissa, joita koristavat tunnustetun tekstiilitaiteilijan, Kirsti Rantasen, suunnittelemat ryijyt Virran voima ja Valon lähde. Monumentaaliset ryijyt on kutonut Heljä Wiljander.
Teräsveistos ja ryijyt suunniteltu Virtataloon 1980-luvulla
Niin teräsveistos kuin kookkaat tekstiilityöt suunniteltiin varta vasten Virtataloa varten – olihan rakennuksen suunnitellut arkkitehti Erik Emil Kråkström itsekin suuri kuvataiteen ystävä.
– Yrityksillä on ollut merkittävä rooli suomalaisessa taidekentässä. Kun IVO yhdistyi Nesteen kanssa Fortum Oyj:ksi vuonna 1998, oli tällä uudella yhtiöllä valtava määrä teoksia ja syntyi ajatus säätiön perustamisesta. Fortumin Taidesäätiö perustettiin loppuvuodesta 2005 huolehtimaan taidekokoelmasta, jonka Fortum ja sen edeltäjäyhtiöt olivat keränneet, kertoo Fortumin Taidesäätiön asiamies Sirpa Hillberg.
Lähes 1600 teoksen kokoelmasta valittiin ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla säätiölle lahjoitettavaksi noin 300 työtä: maalauksia suomalaisen taiteen kultakaudelta, modernia taidetta, veistoksia sekä uniikkeja keramiikka- ja lasitöitä sekä tekstiilitaidetta.
– Ryijyjen osalta totesimme, että ne pääsevät parhaiten oikeuksiinsa alkuperäisessä ympäristössä, joten vuokrasimme teokset toistaiseksi voimassa olevalla lainasopimuksella kiinteistöosakeyhtiölle, Hillberg kertoo.
Rauta, hiili ja vesi uusimman teoksen elementteinä
Uusimpana hankintana Virtataloon on kuvanveistäjä Pekka Pitkäsen teos Tuonelan Virta. Teoksessa kehystetty kangas on pinnoitettu yhdistelmätekniikalla, jossa on käytetty rautaa, hiiltä ja vettä. Veden vaikutuksesta rauta oksidoituu eli ruostuu ja erilaiset luonnonvärit, kuten okranpunaisen sävyt tulevat esille. Pitkänen saa inspiraationsa historiasta, kuten rauta- ja pronssikaudesta sekä oman elämän kokemuksista. Tuonelan Virta kuuluu kuvanveistäjän Kalevala-aiheiseen tuotantoon.
Kiinnostavia nimiä kotimaisessa taidekentässä
Tekstiilitaiteilija Kirsti Rantasen teoksissa luonnonmateriaalit yhdistyvät perinteiseen kudontatekniikkaan
Pro Finlandia -palkittu, vuonna 2020 edesmennyt tekstiilitaiteilija Kirsti Rantanen (s. 1930) oli mukana nostamassa naispainotteista tekstiilitaidetta 80-luvulla tasavertaiseksi taiteeksi muiden rinnalla. Rantanen toimi monessa suhteessa esikuvana myöhemmille sukupolville: hän työskenteli Taideteollisuuden taiteilijaprofessorina vuosina 1983–1988, ja taiteen kunniatohtorin arvon hän sai 1993. Hänen teoksissaan luonnonmateriaalit yhdistyvät perinteiseen kudontatekniikkaan.
Kuvanveistäjä Raimo Utriaisen tunnusmerkkinä massiiviset säleveistokset
Kuvanveistäjä, professori Raimo Utriainen (1927–1994) oli puolestaan suomalaisen modernin kuvanveistotaiteen keskeinen uudistaja. Hän toteutti urallaan nelisenkymmentä julkisten tilojen teosta ja oli sukupolvensa menestynein ja kansainvälisin monumenttiveistäjä. Utriainen uudisti veistotaidetta sekä esteettisesti että teknisesti: ura alkoi perinteisillä kuvanveistomenetelmillä, mutta 1970-luvulla taiteilija siirtyi käyttämään teollisia materiaaleja. Hänen tunnusmerkikseen muodostuivat alumiinista tai ruostumattomasta teräksestä kootut massiiviset säleveistokset.
Kuvanveistäjä Pekka Pitkäsen töissä korostuvat monumentaaliset muodot
Kuvanveistäjä Pekka Sakari Pitkänen (s. 15. maaliskuuta 1950 Jyväskylä) opiskeli 1970-luvulla Taideteollisessa oppilaitoksessa ja Suomen Taideakatemian koulussa sekä työskenteli kuvanveiston opettajana mm. Taideteollisessa korkeakoulussa 1979–1984. Pitkänen on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä Suomessa ja ulkomailla vuodesta 1979 alkaen ja hänen teoksiaan on esillä julkisissa tiloissa, muun muassa Eduskuntatalossa. Hän suunnitteli myös Kalevalan 150-vuotisjuhlamitalin. Hänelle on myönnetty Suomen Taideyhdistyksen dukaattipalkinto 1982, ja hän on menestynyt useissa veistoskilpailuissa. Pitkäsen varhaista tuotantoa leimasi rosoinen ekspressionismi, mutta hän on sittemmin siirtynyt koruttomiin monumentaalisiin muotoihin.
Lähteet: Pekka Pitkänen ja Raimo Utriaisen taidesäätiö LINKKI https://raimoutriainen.fi/ , Designmuseo
